arrow-right cart chevron-down chevron-left chevron-right chevron-up close menu minus play plus search share user email pinterest facebook instagram snapchat tumblr twitter vimeo youtube subscribe dogecoin dwolla forbrugsforeningen litecoin amazon_payments american_express bitcoin cirrus discover fancy interac jcb master paypal stripe visa diners_club dankort maestro trash

Kori


JUURIVALLANKUMOUS – kirjoituksia juuresta ja hapanjuurileivästä

Ruisjuuri, vehnäjuuri, monta juurta – onko järkeä?


Riittääkö yksi juuri vai pitääkö olla monta hapanjuurta?
Ruisjuuri, vehnäjuuri, monta juurta – onko järkeä?

Siinä ovat Diiva ja Sisu,

nuo arvokkaat apulaiseni, mutta pärjäisinkö sittenkin vain yhdellä juurella? Tämä kysymys herää tuon tuostakin ja useamman juuren pitämisen mielekkyyttä toisinaan kyseenalaistetaan. Otetaanpa kysymys luupin alle.

 

Juuri on ekosysteemi ja sitä voisi verrata vaikka luontokohteeseen. Ystäväni Sirkku-Kerttu rakastaa retkeilyä. Hän retkeilee aina Sisukorvessa eikä ole koskaan muualla käynytkään ulkoilemassa. Hän on onnellinen. Myös Tintti-Varpu käy Sisukorvessa ja tykkää siitä kovasti, mutta hän kaipaa välillä vaihtelua retkeilyyn ja poikkeaa usein myös Diivakukkuloilla. Siellä on aivan erilaiset maisemat ja vähän vaativampi maasto, joka antaa sopivia haasteita puuduttavaan arkeen. Retket Diivakukkuloille eivät vähennä Tintti-Varpun kiinnostusta Sisukorpeen. Kohteet ovat erilaisia ja molemmilla on oma luonteensa, joka johtuu ekosysteemin maastosta, kasveista ja tuoksuista. Tintti-Varpun mielestä retkeilyn ainoa tehtävä ei ole liikunta, vaan sillä on paljon muitakin arvoja ja merkityksiä.

 

Samalla tavalla jokaisen juuren luonne on erilainen. Juuret ovat ekosysteemejä, joissa syntyy, kasvaa ja kuolee jatkuvasti bakteereja, hiivoja ja muita mikrobeja. Juurten mikrobikoostumukset ovat erilaisia ja ne antavat juurelle yksilöllisen luonteen.

Leivän kohottaminen on yksi juuren tehtävä. Jos kohottaminen on ainoa tavoite, silloin voi käyttää yhtä hyvin leivinhiivaa. Suurimmassa osassa juuria on mukana myös villejä kantoja tutusta leivinhiivasta, mutta kaikissa juurissa sitä ei ole.

Juurella hapatetaan taikinaa, mikä vaikuttaa taikinan leivontaominaisuuksiin ja muun muassa leivän sulavuuteen. Ruisjuuri hapatetaan tarkoituksella kunnolla, jotta estetään taikinan tärkkelyksen hyytelöityminen kohotuksen aikana. Vehnäjuuri ruokitaan yleesä eri tavalla ja sen hapokkuutta hallitaan lämpötilalla, jauhovalinnalla ja ruokkimistiheydellä.

Juuren mikrobit antavat leivälle makua ja niiden aineenvaihduntatuotteilla voi olla terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Jokainen juuri tuottaa eri makuista leipää.

Tämän lisäksi jokaisella kasvilla ja viljalajilla on omia lajityypillisiä mikrobikantojaan. Siksi vehnäjuuri on erilainen kuin ruisjuuri, spelttijuuri tai tattarijuuri. Jauhojen vaihtaminen voi toisinaan aiheuttaa juurelle tilapäisen järkytyksen ja sen toiminta voi heikentyä, kunnes se tottuu uusiin jauhoihin. 

Mikä on sinulle paras ratkaisu?

Jos olet kuin Sirkku-Kerttu etkä välitä vaivata päätäsi ajatuksella, että uusiinkiin retkikohteisiin voisi tutustua, jatka kulkemista Sisukorvessa. Se on hyvä paikka.

Mutta jos olet kuin Tintti-Varpu, joka haluaa käydä myös Diivakukkuloilla, käy ihmeessä molemmissa.  Vai oletko peräti kuin Tikli-Nakke-Uikku, joka haluaa mennä myös Kallioille, Ceres-planeetalle ja Pullasuolle? 

Maailmassa on paljon ihmeteltävää ja on se aikamoinen ihme, että me voimme kasvattaa uusia ekosyteemejä omissa keittiöissämme. Yhdelle riittää yksi, toisille monta. Mikä sinun ekosysteemisi nimi on, vai onko sinulla useita?

 

 

0 kommenttia


Mitä sinä tuumit? Kerro tai kysy.

Huomaa, että kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.